Väitän, että palvelujen keskittämistä yliarvostetaan.

Kun prosesseja aletaan keskittää ja pilkkoa ”tehokkaasti hoidettaviksi” osakokonaisuuksiksi, syntyy lisäarvoa tuottamatonta viestintää ja dokumentaatiota. Tästä seuraa väkisin viiveitä ja virheitä.

Olisiko syytä palata perusasioiden pariin, ja lähteä miettimään palveluita itse palvelutapahtuman ja asiakaskokemuksen näkökulmasta, palveluiden yksisilmäisen keskittamisen sjjaan?

On oleellista asettua asiakkaan asemaan tosissaan, ja rakentaa oma tarjonta asiakas ja hänen tarpeensa tiukasti mielessä. Väitän, että hyvästä tahdosta huolimatta tämä on usein vaikein asia keksijöille ja insinööreille, edelleenkin.

Kokemuksesta on apua myös lanseerauksen jälkeiseen elämään, eikä sitä tarvitse hankkia kokonaan itse. Sitä löytyy sijoitusten kylkiäisenä, hallituksen kautta tai vaikka vapaamuotoiselta advisory boardilta.