Ole ystävällinen

” Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.”

Englannin adjektiivi ”kind” on mainio sana. Se on lyhyt ja ytimekäs, eikä sille löydy helposti suoraa vastinetta suomen kielestä. Avoin sanakirja antaa ainakin sanat ”kiltti”, ”ystävällinen”, ”auttavainen”, ” miellyttävä” ja ”hyväntahtoinen”.  ”Ystävällinen” on aika hyvä, ja se saa kelvata tässä.

Mietelause (1) lähtee ajatuksesta, että kannattaa olla ystävällinen toisia kohtaan aina, riippumatta siitä, miten vastapuoli suhtautuu meihin, tai millä tuulella hän on. Me emme aina tiedä kohtaamiemme ihmisten tilanteita, eikä meillä ole syytä käyttäytyä huonosti heitä kohtaan.

Arjessa toimii ystävällinen lausahdus, tervehdys tai vain pieni hymy kun kohdataan.

Työtä tehdessä toimitaan yhdessä, toisemme huomioiden ja toinen toistamme auttaen.

Vähimmillään ystävällisyys tarkoittaa ilkeyden poissaoloa tiukoissa tilanteissa. Ei ole syytä naureskella kun ollaan vakavien asioiden äärellä. Silloin ystävällisyyden aste on jämäkkää asiallisuutta ilman ilkeyttä.

Vaikka olisit väärinkäytöksen ja työsuhteen purkamisen edessä, ei näkyvä vihaisuus edistä asian hoitoa. Jos olet tiukan liikeneuvottelun loppusuoralla, olet tehokkain pää kylmänä, asiallisena ja tavoitehakuisena olematta ilkeä.

Olet osa yhteisöä

Olemalla ystävällinen voit tuntea olevasi osa lajimme vuosituhantista menestystarinaa.

Ihmisyyden ydintä on olla osa ryhmää. Ihmiskunnan huima menestys tällä planeetalla rakentuu kyvylle toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Sen avulla me, pienikokoiset ja fyysisesti heikot kädelliset, olemme nousseet ravintoketjun pohjalta sen huipulle (2).  

Voimme hyvin, kun olemme hyväksytty ja pidetty osa yhteisöä, jossa toimimme. Kun levitämme ystävällistä asennetta ja positiivisuuta, olemme aktiivisesti mukana rakentamassa toimivaa ja tervettä yhteisöä ja samalla olemme hyviä ihmisiä.

Voit paremmin

Ihminen on kuin peili. Näet ympärilläsi sitä, mitä levität: positiivisuutta tai happamuutta.

Olet osa yhteisöä, jonka hyvinvointi riippuu osaltaan juuri sinusta. Yksi ihminen ei pysty rakentamaan hyvää ilmapiiriä, mutta yksikin sitruuna pilaa ison tonkan maitoa. Osallistut tiimisi hengen rakentamiseen omasta halustasi tai asemastasi riippumatta.

Elämä tapahtuu ja tilanteita on monenlaisia. On silti oma valintasi, miten käyttäydyt. Jos olet masokisti, ole hapan ja sarkastinen. Jos haluat kokea hyvää mieltä ja positiivisuutta, ole muita kohtaan positiivinen, reilu ja kannustava.

Jos sinulla on mieltä painavia haasteita, voi olla hyvä mainita niistä lähimmille työtovereille. Jos et halua jakaa tuntemuksiasi, niin älä ainakaan kaada pahaa oloasi muiden niskaan ilman selityksiä. Huonostakin päivästä tulee parempi, kun et itse kaada bensaa liekkeihin.

Olet tehokkaampi

Jos altruismi (3) tai oma hyvinvointi ei kiinnosta, voit lähestyä asiaa puhtaasti suorituksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Menestyksesi riippuu siitä, miten ihmiset ympärilläsi toimivat. Saat täyden panoksen vain ihmisiltä, jotka kuuntelevat sinua avoimin mielin, ymmärtävät sanomasi ja aidosti sitoutuvat yhteiseen asiaan.

Vanha vitsi sanoo, että johtamisessa ei toimi se, että avaat tehtaan oven ja huudat ”tehkää kovempaa töitä” ja paiskaat oven kiinni. Olen oikeasti kuullut erään pomon suusta että ”minä olen esimies, minä määrään täällä”. Keksi jotain parempaa, jos haluat tuloksia tehokkaasti.

Hyvien toimintamallien kehittämisessä ei tarvitse keksiä kaikkea itse. Käyttäytymis- ja neurotieteet ovat tuottaneet tutkittua tietoa ihmisten ajattelemisesta ja vuorovaikutuksesta. Fiksu ihminen pääsee intuitiolla varsin pitkälle, mutta jos ymmärrät, miten aivot toimivat, voit välttää monta sudenkuoppaa ja saavuttaa johtamisessasi parempia tuloksia.

Tiedetään, että aivot reagoivat uhkaavana kokemaansa tilanteeseen ”taistele tai pakene”-tilalla. Silloin aivot keskittyvät välittömän haasteen ratkaisemiseen ja asioiden hahmottamiskyky, luova ajattelu ja yhteistyökyky kärsivät. Tavoitteellisen dialogin onnistuminen edellyttää että vastapuoli on vastaanottavaisessa ja levollisessa mielentilassa (4). Yksi oleellinen elementti oikean mielentilan luomista on, että käyttäydyt ystävällisesti.

Nostan hattua sille, että jopa puolustusvoimat ovat oivaltaneet tämän. Kun toimitaan asiallisesti ja räyhäämättä, voidaan keskittyä asiaan. Silloin on vain yhteisesti ymmärrettyä rutiinia antaa tarvittavat käskyt, vastaanottaa tehtävät ja laittaa ne toimeksi.

Hyvän johtamisen ja siinä tarvittavan onnistuneen tavoitteellisen dialogin edellytyksenä on se, että olet itse helposti lähestyttävä, johdonmukainen ja luottamusta herättävä. Tähän pääset vain olemalla ihmisiksi.

Ole ystävällinen. Se kannattaa.

 

Viitteet

1) Ajatuksen kirjasi todennäköisesti ensimmäisenä kirjailija Ian Maclaren, oikealta nimeltään John Watson, vuonna 1897. Quote investigator-saitilla selvitetään tekstin alkuperää: https://quoteinvestigator.com/2010/06/29/be-kind/#more-778

2) Rutger Bregmannin kirja ”Hyvän historia” avaa tätä . Löytyy kirjakaupoista ja ainakin Bookbeatista äänikirjana suomeksi. https://www.bookbeat.fi/kirja/hyvan-historia-249657

Kirjan suomenkielinen laitos: Atena Kustannus, 2008, https://atena.fi/kirjat/hyvan-historia

3) https://fi.wikipedia.org/wiki/Altruismi

4) David Rock, SCARF: a brain-based model for collaborating with and influencing others, Journal of Neuroleadership, 2008

Edellinen
Edellinen

Hyvä myyjä on edelleen tarpeen

Seuraava
Seuraava

Strategia, isäntä vai renki?